Kalastuskunnan säännöt

Tampereen kaupungin ja Ylöjärven kaupungin Messukylän kalastuskunnan

SÄÄNNÖT

Haiharan, Hallilan, Messukylän ja Otavallan kylän kiinteistöille yhteisesti kuuluva kalavesi sijaitsee seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa: Näsijärvi, Särkijärvi, Hervantajärvi, Suolijärvi, Koukkujärvi, Virolainen, Pieni-Virolainen, Ahvenisjärvi, osat Iidesjärvestä ja Makkarajärvi ja on pinta-alaltaan 1 288,8 hehtaaria.

Yhteisen vesialueen osakkaat muodostavat Messukylän kalastuskunnan. Kalastuskunta on kokouksessaan 27 päivänä toukokuuta 1985 hyväksynyt seuraavat säännöt:

1§  Kalastuskunnan tehtävänä on järjestää alueellaan kalastuksen harjoittaminen siten, että pyritään mahdollisimman suureen vesialueiden pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä.

2§  Kalastuskunnan kalavedessä harjoitetaan kalastusta kalastuslaissa ja sen nojalla säädetyllä sekä tarkemmin näissä säännöissä määrätyllä tavalla.

3§  Oikeus kalaveden käyttöön määräytyy pyydysyksikköjen perusteella siten, että kalavedessä käytettyjen pyydysyksiköiden kokonaismäärä on enintään 2500 pyydysyksikköä. Eri pyydyksiä kohti lasketaan pyydysten yksikköarvot seuraavasti:

Nuotta	10 yksikköä
Katiska	1 yksikkö
Pitkäsiima (100 koukkua)	1 yksikkö
Verkko	2 yksikköä
Rysä	1 yksikkö
Paunetti, rysä yli 1,5m	5 yksikköä
Uistin, pilkki ja merta	1 yksikkö
Syöttikoukku	0,2 yksikköä

Satunnaisesti käytettävien pyydysten ja pyyntivälineiden, joilla kalaveden tuoton talteenoton kannalta on vähäinen merkitys (esim. onki, pilkki, uistin), yksiköinnistä tehdään päätös tarvittaessa.

1) Osakkaiden kesken jaetaan 1250 pyydysyksikköä. Jako suoritetaan kunkin osakkaan vesialueosuuden mukaan tasoittamalla murto-osat lähinnä suuremmaksi kokonaisluvuksi.

2) Kylässä muutoin kuin tilapäisesti asuvien (KL 9 §:n 1 mom.) kotitarve- ja virkistyskalastusta varten varataan 1000 pyydysyksikköä.

3) (Valinnanvarainen) Ammattimaisesti harjoitettavaa kalastusta, pienosakkaiden lisäyksiköiksi ja muita erikoislupia varten varataan 250 pyydysyksikköä.

4) Yhteisen vesialueen kalastusoikeus tai osa siitä voidaan antaa vuokralle. Erikseen voidaan vuokrata pyyntipaikka, määrätyn kalalajin tai ravun pyyntioikeus, määrätynlaisen pyydyksen käyttöoikeus taikka järjestää kalastus yhteiseksi hyväksi.

Sääntöjen 3 §:ssä mainittu päätös tehdään toistaiseksi.

4§  Erityisistä syistä kalastuskunnan kokouksen päätöksellä voidaan, jollei osakkaiden yhdenvertaisuutta loukata, rajoittaa osakkaan oikeutta sallia toisen henkilön käyttää hänelle osakkaana kuuluvaa kalastusoikeutta tai osaa siitä.

Milloin valtio on yhteisen vesialueen osakkaana ja sen osuus on vähintään kaksi kolmasosaa, saa se valtion viranomainen, jonka hallintaan vesialue kuuluu, luovuttaa valtiolle kuuluvan oikeuden ilman muiden osakkaiden suostumusta.

5§  Kalastuskunnan vesialueella voidaan kalastusta harjoittaa kaikilla kalastuslain ja kalastusasetuksen sallimilla pyydyksillä ja pyyntitavoilla, ellei kalastusalueen valtuuskunta tai kalastuskunnan kokous ole kala- ja rapukantojen tuottavuuden parantamiseksi tai säilyttämiseksi toisin päättänyt.

6§  Kalastuskunta päättää kokouksessaan yhteisen vesialueen kalastuksen järjestämisestä ja kalaveden hoitotoimenpiteistä. Näitä päätöksiä tehtäessä on tarpeen mukaan otettava huomioon, mitä kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunniteImassa on kalavarojen hoitoa ja käyttöä koskevista asioista esitetty.

Jos kalastuksen järjestämistä, kalakunnan hoitoa tai kalastuslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettujen erikoislupien antamista koskeva päätöksenteko siirretään kalastusalueelle, on tätä koskeva selvittelysopimus hyväksyttävä kalastuskunnan kokouksessa.

7§  Kalastuskunta voi periä kalastuskunnan kalavedessä kalastavilta pyydysten yksiköintiin perustuvan maksun, jonka suuruus määrätään kalastuskunnan kokouksessa. Maksua määrättäessä on otettava tarpeen mukaan huomioon, mitä kalastuslain 83 §:ssä on mainittu kalastusalueen oikeudesta kerätä maksuja.

Milloin kalastuskunta myöntää muita kuin pyydysten yksiköintiin perustuvia kalastusoikeuksia taikka vuokraa vesialueen tai osan siitä, tehdään päätös maksusta tai vuokrasta erikseen.

Kalastuskunta voi kalaveden hoitoa ja muita kalastuskunnan menoja varten määrätä osakkaiden suoritettavaksi kunkin vesialueosuutta vastaavan maksun.

8§  Kalastuskunta päättää kokouksessaan siitä, tuleeko yhteisellä vesialueella kalastuksessa käytettävät pyydykset merkitä pyydysmerkillä tai muulla tavalla, josta käy ilmi pyydyksen omistaja tai haltija.

Jokainen kalastuskunnan vesialueella kalastusta harjoittava voidaan kalastuskunnan kokouksen päätöksellä velvoittaa antamaan kalastusta ja sen tuottoa koskevia tietoja kokouksen tarkemmin päättämällä tavalla.

9§   Jollei yhteistä vesialuetta ole eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrattavista etuuksista annetun lain 7 tai 16 §:n mukaisesti pantu hallinnon alaiseksi yhteiseksi hyväksi, sen osakkaat voivat kalastuskunnan kokouksessa päättää asioista, jotka koskevat hiekan ja muun aineksen ottamista vesialueelta, alueen tai sen osan antamista vuokralle muutakin tarkoitusta kuin kalastusta varten, metsästyksen harjoittamista alueella sekä sen muuta käyttämistä ja tällaisesta käytöstä perittävää korvausta. Asian käsittelystä ja päätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä edellä mainitussa laissa on säädetty osakkaiden kokouksesta ja siinä tehdystä päätöksestä.

10§    Kalastuskunnan varsinainen kokous pidetään vuosittain toukokuun loppuun mennessä.

Ylimääräinen osakkaiden kokous pidetään kuukauden kuluessa siitä kun osakkaat, joiden yhteinen äänimäärä edustaa vähintään kymmenesosaa kalastuskunnan koko äänimäärästä sitä pyytävät ilmoitettua asiaa varten tai johtokunnan esityksestä milloin kalastuskunnan osakas esittää KL:n 67 §:ssä tarkoitetun oikaisuvaatimuksen tai milloin johtokunta muutoin katsoo osakkaiden kokouksen tarpeelliseksi.

Milloin kalastuskunnan osakas haluaa kalastuskunnan kokouksessa ratkaistavaksi asian, on aloite siitä tehtävä johtokunnalle, jonka tulee antaa lausuntonsa ja saattaa asia käsiteltäväksi seuraavassa kalastuskunnan kokouksessa

11§    Kalastuskunnan päätäntävaltaa käyttää kalastuskunnan kokous. Kalastuskunnan kokouksen kutsuu koolle johtokunnan esimies tai hänen estyneenä ollessaan varaesimies.

Kokouskutsu on saatettava osakkaiden tietoon ilmoittamaIla siitä vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta paikkakunnissa ilmestyvässä sanomalehdessä.

Kokouskutsussa tulee olla mainittuna kokouksen aika, paikka ja siellä ratkaistavat asiat sekä missä ja milloin kokouksesta laadittu tarkistettu pöytäkirja pidetään asianosaisten nähtävänä.

Kokouksessa ei saa ratkaista asioita, joista kokouskutsussa ei ole ilmoitettu.

12§    Varsinaisessa kokouksessa:

1) tarkastetaan johtokunnan kertomus edelliseltä toimintavuodelta ja päätetään sen hyväksymisestä;

2) esitetään edellisen vuoden tilit ja tilintarkastajien niistä antama lausunto;

3) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja vastuullisille toimihenkilöille;

4) tehdään näiden sääntöjen 6-8 §:ssä tarkoitetut päätökset;

5) päätetään kalastuslain 89 §:ssä mainittujen ja kalastuskunnalle tuloutettujen pilkintämaksujen käytöstä;

6) hyväksytään kalastuskunnalle tulo- ja menoarvio tulevaksi/kuluvaksi vuodeksi;

7) määrätään johtokunnan jäsenten, tilintarkastajain, kokousedustajain ja muiden toimihenkilöiden palkkiot;

8) valitaan johtokunnan erovuorossa olevien tilalle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi 3 jäsentä;

9) valitaan johtokunnan jäsenten keskuudesta vuodeksi kerrallaan johtokunnalle esimies ja varaesimies;

10) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet tarkastamaan tulevan toimintavuoden hallintoa ja tilejä;

11) valitaan kalastuskunnan edustaja ja hänelle varamies kalastusalueen valtuuskuntaan neljä vuotta kestäväksi toimikaudeksi; sekä

12) käsitellään muut esille tulevat asiat.

13§    Kalastuskunnan kokouksen päätökset saatetaan kalastuskunnan osakkaiden ja muiden asianosaisten tietoon edellä sääntöjen 11 §:ssä mainitulla tavalla.

Kalastuskunnan johtokunnan päätökset, kalastusalueen kalastuslain mukaisesti antamat päätökset, kalastuskunnalle annetut haasteet, julkisen viranomaisen määräykset tahi tiedonannot saatetaan kalastuskunnan osakkaiden ja muiden asianosaisten tietoon ilmoittamalla niistä lähinnä seuraavassa kalastuskunnan kokouksessa.

14§    Kalastuskunnan kokouksessa on kullakin osakkaalla vesialueosuutensa mukainen äänimäärä, jolleivät kaikki kokouksessa läsnä olevat osakkaat toisin sovi.

Kokouksessa osakasta voi edustaa hänen valtuuttamansa asiamies. Kukaan ei kuitenkaan saa esiintyä useamman kuin yhden osakkaan asiamiehenä.

Kokouksessa ei kukaan saa äänestää enemmällä kuin puolella läsnä olevien yhteenlasketusta äänimäärästä.

Kokouksen päätökseksi katsotaan se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten jakaantuessa tasan tulee päätökseksi pääluvun mukaan lasketun enemmistön mielipide. Jos äänet myös täten laskien menevät tasan, ratkaisee äänestyksen tuloksen puheenjohtajan ääni.

Kuitenkin kalastuskunnan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmannesta äänestykseen osaa ottaneiden käytettävissä olevasta yhteisestä äänimäärästä ja vähintään yksi kolmannes äänestäneistä osakkaista:

1) milloin kysymys on vesialueen käyttämisestä kalastukseen muulla tavoin kuin siten, että kukin osakas itse tai se, joka laillisesti käyttää hänen kalastusoikeuttaan, kalastaa vesistössä;

2) jos asia koskee osakkaiden suoritettavaksi tarkoitetun maksun määräämistä tahi osakkaiden pyydysyksikköjen jakamista vesialueosuuksista poikkeavalla tavalla; tai

3) jos asia koskee kalastuskunnan tehtävien siirtämistä kalastusalueen suoritettaviksi.

15§    Jos kalastuskunnan kokouksessa on tehty useampia ehdotuksia, jotka ovat vastakkaisia, tehköön puheenjohtaja, julistettuaan keskustelun päättyneeksi, sellaisen äänestysesityksen, että vastaus »jaa» taikka »ei» ilmaisee äänestyksen tuloksen. Jollei puheenjohtaja määrää heti toimitettavaksi nimenhuutoäänestystä, voidaan äänestys toimittaa seisomaan nousemalla, käden nostolla tai muulla puheenjohtajan määräämällä tavalla. Milloin äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla, on vaadittaessa tai jos äänestys puheenjohtajan mielestä ei ole antanut selvää vastausta, vielä toimitettava uusi äänestys julkisesti nimenhuudolla. Jos kokouksessa syntyy erimielisyyttä siitä onko päätöksen tekemiseen vaadittava edellä näiden sääntöjen 14 §:ssä tarkoitettu määräenemmistö vai ei, on asia puheenjohtajan ratkaistava.

16§    Kalastuskunnan kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa johon on merkittävä:

1) kokouksen aika ja paikka;

2) miten kokous on kutsuttu koolle;

3) läsnä olevat kalastuskunnan osakkaat tai heidän asiamiehensä, kunkin äänimäärä;

4) kokouksessa tehdyt ehdotukset, tapahtuneet äänestykset sekä kokouksen päätökset.

           

Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkirjan pitäjä sekä kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjan tarkistajaa. Milloin puheenjohtaja itse pitää pöytäkirjaa, pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksen valitsema pöytäkirjan tarkistaja.

17§    Kalastuskunta valitsee keskuudestaan johtokunnan, johon kuuluu 6 jäsentä. Johtokunnan jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Ensi kerran valituista jäsenistä eroaa ensimmäisen vuoden lopussa arvan mukaan puolet ja toisen vuoden lopussa jäljelle jääneet jäsenet. Sen jälkeen erovuoroisuus ratkaistaan siten, että puolet jäsenistä on valitsemisjärjestyksessä kunakin vuonna erovuorossa.

Kalastuskunta valitsee johtokunnan jäsenten keskuudesta vuodeksi kerrallaan johtokunnan esimiehen ja varaesimiehen.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla.

Johtokunnan kokouksissa johtaa puhetta johtokunnan esimies tai hänen estyneenä ollessaan varaesimies.

Johtokunnan päätökseksi katsotaan se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide.

Johtokunnan esimies tai hänen estyneenä ollessaan varaesimies käyttää johtokunnan puolesta puhevaltaa tuomioistuimessa ja viranomaisen luona, jollei johtokunta jossakin

asiassa erikseen määrää toista asiamiestä.

18§    Sen lisäksi mitä kalastuslaissa ja sen nojalla muutoin on säädetty tai määrätty tulee johtokunnan:

1) johtaa kalastuskunnan toimintaa;

2) valvoa kalastuskunnan etua;

3) tehdä kalastuskunnan kokoukselle kalastuskunnan toimintaa koskevia ehdotuksia ja valmistella kalastuskunnan kokouksessa esille tulevat asiat;

4) panna täytäntöön kalastuskunnan kokouksen päätökset ja huolehtia niiden tiedottamisesta;

5) huolehtia kalastuskunnan taloudenpidosta ja omaisuudesta;

6) edustaa kalastuskuntaa kalaveden käyttöä ja hoitoa koskevissa asioissa yksityistä osakasta ja kolmatta henkilöä kohtaan;

7) pitää luetteloa kalastuskunnan osakkaista ja heidän äänimääristä;

8) valvoa kalastuskunnan sääntöjen ja päätösten noudattamista; sekä

9) ilmoittaa johtokunnan esimiehen ja varaesimiehen tultua valituiksi heidän nimensä ja postiosoitteensa kalastuspiirille, asianomaiselle poliisipäällikölle sekä sen kalastusalueen hallitukselle, jonka alueella kalastuskunta toimii.

Milloin asiassa, joka olisi kalastuskunnan kokouksessa ratkaistava, on ryhdyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin, ennen kuin kalastuskunnan kokous voidaan pitää, on johtokunnalla oikeus siitä päättää. Sellainen päätös on esitettävä kalastuskunnan seuraavalle kokoukselle hyväksyttäväksi.

19§    Kalastuskunnan toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Kalastuskunnan tilit, selostus toiminnasta ja muut tarvittavat asiakirjat on annettava tilintarkastajille ennen tammikuun loppua. Tilintarkastajien on annettava kertomuksensa johtokunnalle ennen helmikuun loppua.

20§    Kalastuskunnan osakas, joka katsoo, että kalastuskunnan kokouksen tai johtokunnan päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai kalastuskunnan sääntöjen vastainen taikka loukkaa hänen oikeuttaan tahi on väärin merkitty kokouksen tai johtokunnan pöytäkirjaan, voi kalastuskunnan kokoukselta vaatia päätöksen tai merkinnän oikaisemista. Oikaisuvaatimus on esitettävä johtokunnan esimiehelle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kun osakas sai päätöksestä näiden sääntöjen 13 §:ssä mainitulla tavalla tiedon. Tarvittaessa on ylimääräinen kokous kutsuttava koolle oikaisuvaatimusta käsittelemään.

21§    Kalastuskunnalla voi olla sihteeri, rahastonhoitaja, valan tehneitä tai vastaavan vakuutuksen antaneita kalastuksenvalvojia ja muita toimihenkilöitä, jotka johtokunta ottaa toimiinsa ja vapauttaa tehtävistään.

22§    Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä kalastuskunnan kokoukselle. Johtokunnan tulee antaa ehdotuksesta lausuntonsa, minkä jälkeen ehdotus voidaan hyväksyä seuraavassa kokouksessa.

                     

Sääntöjen muuttamista koskeva päätös on alistettava kalastuspiirin tarkastettavaksi.